EU:n tulevaisuus vaakalaudalla

Maailmansotien jälkeen haluttiin lisätä kansainvälistä yhteistyötä, jotta pysyttäisiin rauhan tiellä. Kansainliitto oli tullut tiensä päähän ensimmäisen maailmansodan jälkeen, sillä sen koettiin epäonnistuneen tehtävässään eli kiistojen ratkaisemisessa neuvotellen. Sen katsottiin ajaneen myös vain tiettyjen maiden etuja, joten itse idea liitosta, jona se syntyi, oli kadonnut matkan varrella.

Mistä EU sai alkunsa?

Euroopan unionissa aloitettiinkin toiminta eri aspektista eli se oli alusta asti taloutta helpottava liitto, joka toi maat yhteen erilaisin helpotuksin. Tulleja poistettiin ja elintarvikesäännöstelyä hoidettiin yhdessä. Vuosien varrella yhteisö laajeni ja Suomi liittyi mukaan vuonna 1995. Lopulta käyttöön otettiin yhteinen valuutta, sisärajat poistettiin ja yhteistyötä laajennettiin ympäristönsuojeluun ja turvallisuuteen.

Haasteiden vuosikymmen

EU on kohdannut yhdessä kriisejä aiemminkin ja selvinnyt niistä eteenpäin. Aiemmin haasteet ovat olleet kuitenkin eri luokkaa kuin tällä hetkellä, kun yhteisön voimia horjuttavat nopeasti lisääntyneet pakolaisvirrat, maailmanlaajuinen talouskriisi ja terrorismin pelko. Vaikeina aikoina osa epäilee yhteisön kestävyyttä ja haikailevat parempien aikojen perään, jollaisena moni muistaa esimerkiksi 80-luvun.

Yhteisöä ravistelevat ongelmat ovat saaneet myös liittolaisten välit rakoilemaan aikana, jolloin siihen ei olisi varaa. Valtioiden kanta esimerkiksi pakolaiskysymykseen vaihtelee ja huolimatta yhteisestä politiikasta osa valtioista haluaa ratkaista asian omalla tavallaan. Sooloilu saa yhteisön näyttämään ulkoapäin heikolta ja moni kyseleekin arvojen perään. Mitä ovat EU:n yhteiset arvot ja onko niitä?

Tällä hetkellä EU:ssa painiskellaan seuraavien kysymysten kanssa:

  • Ilmastonmuutos ja sen vaikutukset EU-alueeseen
  • Ikääntyvä väestö
  • Taloudellinen epävakaus
  • Turkin kysymys pakolaisten ja jäsenneuvotteluiden suhteen
  • Korkea työttömyys
  • Turvallisuusuhat
  • Pakolaiskysymys
  • Kreikan talouskriisi
  • Populismin nousu
  • Teknologian kehitys ja sen vaikutukset yhteiskuntiin

EU:ssa koetaan että liitto on nyt tienhaarassa, jossa on tehtävä merkittäviä ratkaisuja, joiden kanssa eletään tulevaisuudessa. Yhteisön on päätettävä jatkaako se samanlaisella löyhällä mallilla vai siirrytäänkö tiiviimpään yhteistyöhön esimerkiksi puolustuksen suhteen. Laajentumiskysymykseenkin on saatava ratkaisu ja siihen, millaisen EU:n jättää jälkeensä siitä eroava Iso-Britannia.

Brexit

Yksi suurimmista koettelemuksista on ollut Iso-Britannian kansanäänestys, jossa kansa päätti erota EU:sta. Se on kova kolaus liiton maineelle ja myös taloudelle, sillä Iso-Britannia kuuluu EU:n vanhempiin jäseniin ja sitä on pidetty liiton keskiössä yhtenä tärkeimmistä jäsenmaista. Maa on jättänyt erohakemuksensa viime keväänä, josta alkoi kahden vuoden eroneuvotteluiden kausi.

Brexitin vaikutuksia on vielä vaikea ennustaa, mutta niiden odotetaan vaikuttavan talouteen, kauppaan ja myös mahdollisesti ulkomaalaisten arkeen Iso-Britanniassa. EU on korostanut Iso-Britannian irtautumisneuvotteluissa pyrkivänsä mahdollisimman vähäisiä tappioita kaikille osapuolille tuottavaan ratkaisuun. Yhteisön yhtenäisyys on turvattava ja samalla rakennettava mahdollisimman hyvät, mutta uudenlaiset suhteet Iso-Britanniaan.

Kaikille osapuolille on suotavaa, että ne tulevaisuudessakin hyödyntävät toisiaan taloudellisesti ja kulttuurillisesti eikä kumppanuutta saa vaarantaa erosta huolimatta. Iso-Britannia on ilmoittanut haluavansa neuvotella EU:n kanssa vapaakauppasopimuksesta valikoiduilla sektoreilla, mutta tuloksia on vielä aikaista arvailla. EU tuskin suostuu sopimuksiin, jossa Iso-Britannialla ei ole velvollisuuksia – vain oikeuksia.

Ratkaisun hetket

Yksi EU:n ongelmista, jota se ei ole pystynyt ratkaisemaan on ollut kosketuspinnan puuttuminen kansalaisten kanssa. Monille EU-alueen asukkaille on epäselvää mitä EU tekee ja useat kokevat vaikutusmahdollisuudet vähäisinä. Tämä taas on aiheuttanut negatiivista suhtautumista yhteisön tulevaisuuteen. Juuri kriisin aikana yhteisö tarvitsee kansalaisten tukea ja sen pitäisi pystyä tiivistämään joukkojaan.

EU julkaisi äskettäin Valkoisen kirjan, jossa hahmotellaan erilaisia skenaarioita yhteisön tulevaisuudesta. Eri skenaariot eivät ole toisiaan poissulkevia, vaan osittain päällekkäisiä ja niissä jätetään tilaa myös muille lopputuloksille. Skenaariossa yksi EU:n toiminta jatkuu melko muuttumattomana, toisessa skenaariossa yhteisö pyrkii kehittämään ja tiivistämään sisämarkkinoiden toimintaa. Kolmas skenaario keskittyy siihen miten yhteisön käy, jos se jatkaa samaan malliin mutta pyrkii toimimaan enemmin yhtenä ryhmänä. Neljännessä skenaariossa EU muuttaa toimintaansa vähentämällä yhteistyötä joillakin aloilla mutta lisäämällä toisilla ja viidennessä skenaariossa taas pyritään yhdessä toimiminen viemään uudelle tasolle.

Euroopan komission tarjoamat rahoitusohjelmat ja projektit

Euroopan Unioni tarjoaa lukuisia rahoitusmahdollisuuksia eurooppalaisille yrityksille ja organisaatioille. Rahastojen tavoitteena on parantaa alueiden elinvoimaa muun muassa lisäämällä työllistymismahdollisuuksia. Rakennerahastoilla on omat alueellisesti vaihtuvat painopistealueet, joihin kannattaa tutustua ennen hakemuksen jättämistä.Rahoitusohjelmista on mahdollista saada tukea joko suoralla tai epäsuoralla rahoituksella. Suora rahoitustuki haetaan suoraan EU:n toimielimiltä, ja tuki koostuu erilaisista avustuksista ja sopimuksista. Epäsuoraa rahoitusta taas haetaan rahoitustukia kanavoivan kansallisen tai alueellisen viranomaisen, kuten esimerkiksi Tekesin tai ELY-keskuksen kautta. Suurin osa EU:n budjetista, noin 80 prosenttia, on varattu epäsuoraan rahoitukseen rakennerahastojen kautta.

Ketkä voivat hakea EU-tukea?

EU-tukea voivat hakea yritysten lisäksi myös muut liike-elämän organisaatiot, joiden toiminta edistää EU:n tavoitteita. Rakennerahastoista tukea saavien hankkeiden tulee toteuttaa eri ohjelmakausille asetettuja tavoitteita. Lisäksi alueellisten hankkeiden tulee olla linjassa alueellisiin painopistealueisiin. Eri rahoitusohjelmiin on siten kirjattu omat kelpoisuusehdot, joihin tulee perehtyä ennen hakemuksen jättämistä.

Merkittävimmät EU-rahastot

Euroopan Unionin epäsuorista tuista suurin osa myönnetään alla olevien viiden Euroopan rakenne- ja investointirahastojen (ERI) kautta. Rakennerahastojen toimita käynnistyi vuonna 1995, eli silloin kun Suomi liittyi Euroopan Unioniin. Ohjelmakausia on tähän mennessä ollut neljä, ja nykyinen ohjelmakausi on käynnissä vuosien 2014 – 2020 ajan.

Euroopan aluekehitysrahasto, EAKR

Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) myöntää rahoitusta alueen työllisyyden, kilpailukyvyn ja elinvoimaisuuden edistämiseksi. Tukea ohjataan erityisesti kaikkein heikoimmin työllistyville alueille. Työllisyyden lisäksi EAKR tukee kehitystyötä, joka kohdistuu innovaatiotoimintaan ja verkostoitumiseen, uusiin ympäristöteknologioihin, alueen saavutettavuuteen, palvelualoihin, yritysten sukupolven vaihdoksiin ja pk-yritysten kasvuun.

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tavoitteena on edistää työllistymisedellytyksiä kehittämällä osaamista sekä jo olemassa olevia palvelurakenteita. Euroopan sosiaalirahaston varoilla edistetään tasa-arvoa, kehitetään osaamista, ehkäistään syrjäytymistä, parannetaan työoloja ja panostetaan henkilöstön hyvinvointiin tai kehitetään työmarkkinoiden toimintaa helpottavia järjestelmiä, ihmisiä aktivoidaan osallistumaan ja työskentelemään.

Euroopan sosiaalirahasto, ESR

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tavoittelee työllisyyttä ja työllistymistä myöntämällä tukia osaamisen ja palvelurakenteiden kehittämiseen. ESR:n tuella parannetaan myös tasa-arvoa, ehkäistään syrjäytymistä, kehitetään työoloja, osaamista ja työhyvinvointia. Tavoitteena on myös aktivoida ihmiset osallistumaan ja tekemään töitä.

Euroopan sosiaalirahastosta (ESR) voi hakea tukea työllisyyttä edistävien hankkeiden lisäksi hankkeisiin, jotka helpottavat työvoiman saatavuusongelmaa, auttavat rakennemuutoksen kohdanneita ja nuoria työllistymään, edistävä työmarkkinoilla pysymistä, ehkäisevät nuorten koulutuksen keskeyttämistä, varautuvat työvoiman ikääntymiseen, kehittävät henkilöstön osaamista, lisäävät pk-yritysten valmiuksia globalisoitumiskehityksessä, parantavat koulutusten työelämävastaavuutta sekä työperäistä maahanmuuttoa.

Euroopan Unionin koheesiorahasto

Koheesiorahasto myöntää tukia niille EU:n jäsenvaltioille, joiden bruttokansantulo (BKT) asukasta jää alle 90 % Euroopan Unionin keskiarvosta. Suhteellisen hyvän elintason omaava Suomi ei ole ollut koheesiorahastossa mukana. Sen sijaan monet Itä- ja Etelä-Euroopan maat, kuten Bulgaria, Kroatia, Kreikka, Kypros, Latvia, Liettua, Malta, Tšekki, Slovakia, Slovenia ja Portugali saavat tukea tämän rahaston kautta.

Koheesiorahaston tavoitteena on vähentää taloudellista ja sosiaalista eriarvoisuutta ja vahvistaa kestävää kehitystä. Koheesiorahasto on tukenut esimerkiksi tieverkkojen rakentamista ja energiatehokkuutta tuen piiriin kuuluvissa maissa.

Euroopan maaseudun kehittämisen rahasto

Euroopan unionin maaseudun kehittämisen rahastolla eli maaseuturahastolla tehtävänä on taata EU:n maaseutualueille kestävät kasvunedellytykset kehittämällä alueen elinkeinoja ja parantaa maaseudun elämänlaatua. Rahastosta hyötyvät eurooppalaiset sekä maanviljelijät kuin maaseudun yritykset ja asukkaatkin että koko alueen ympäristö. Saat rahoitukseen neuvoa kuntien maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueilta, ELY-keskuksilta ja paikallisilta Leader-ryhmiltä.

Euroopan meri- ja kalatalousrahasto

Euroopan meri- ja kalatalousrahaston tukee hankkeita, joilla luodaan kilpailukykyinen ympäristö kalatalouden harjoittamiseksi. Rahastolla tuetaankin yritysten kilpailukykyä ja edistetään uudenlaisen liiketoiminnan syntymistä kalatalouteen. Lisäksi edistetään kalavarojen elinvoimaa ja monimuotoisuutta sekä vesienkäyttöä ja ympäristösuojelun tavoitteiden saavuttamista.

Euron käyttöönotto ja sen vaikutukset Suomessa

Euroopan unionin yhteinen rahayksikkö euro otettiin käyttöön tilivaluuttana vuonna 1999 ja käteisvaluuttana vuonna 2002 kahdessatoista Euroopan unionin maassa. Suomi oli ensimmäisten joukossa. Tällä hetkellä euroa käyttää yhteensä 19 maata EU:n sisällä, neljä EU:n ulkopuolista Euroopan mikrovaltiota sekä jotkut Ranskan merentakaiset maat. Euro on Yhdysvaltojen dollarin jälkeen maailman arvokkain valuutta. Euron arvo perustuu säännöksiin ja lakeihin.

Euron käyttöönoton vaikutukset kuluttajaan

Euron saapuessa hyötyjen ja haittojen arviointi oli vaikeaa, sillä euro oli ensimmäinen näin usean Euroopan maan yhteinen päävaluutta. Uudesta valuutasta oli kuitenkin monia hyötyjä kuluttajalle, joista jotkut tapahtuivat heti valuutanvaihdon jälkeen. Siirtymisajalla kaupoissa hinnat näkyivät jo euroissa, joka auttoi asiakkaita hahmottamaan tuotteiden hintoja euroina ennen siirtymistä. Siirtyessä markkojen muuntaminen euroihin tuotti ongelmia monille, etenkin vanhemmille ihmisille. Pankkisiirtoja voitiin tehdä markkasummilla, jolloin ero oli huomattava. Vanhat käsitykset vitosen tai kympin hinnoista muuttuivat kalliimmiksi, joten monella oli kaupassa mukanaan taskulaskin.

Markka oli itsenäisen suomalaisten oma valuutta, josta luopuminen koettiin vaikeaksi. Markasta luopumalla koettiin että luovuttiin omasta rahapolitiikasta, itsenäisyydestä ja että tästä lähtien Suomen valuutta oli Euroopan päättäjien armoilla. Suomen rahoitusmarkkinat vapautettiin jo 80-luvulla, jonka jälkeen markka ei ole ollut enää itsenäisesti Suomen hallinnassa. Matkustaminen toki oli helpompaa eri Euroopan maiden välillä, koska valuuttaa ei tarvinnut vaihtaa enää. Kohdemaan hinnat olivat myös heti helposti hahmotettavissa joten vertailu oli helpompaa. Rahaa vaihtaessa ei tarvinnut enää maksaa rahanvaihtopalkkioita. Euron myötä ostosmatkojen teko ulkomaille on kasvattanut suosiotaan. Ulkomaalaiset yritykset ovat pystyneet markkinoimaan tuotteitaan ympäri Eurooppaa helpommin hintojen yhtenäistyessä.

Kuluttajat pelkäsivät että euron myötä yritykset korottaisivat hintojaan ylöspäin. Ensimmäisinä vuosina tämä kuitenkin osoitettiin vääräksi. Muuttuvat hinnat johtuvat inflaatiosta. Hintoja seurataan Suomessa tehokkaasti, jonka takia hintojen nostoon vastattaisiin negatiivisesti.

Euron vaikutus yrityselämään ja kansantalouteen

Euro synnytti Eurooppaan yhtenäiset ja suuret pääomamarkkinat. Yritykset pystyivät toimimaan omilla arvopapereillaan suurilla pääomamarkkinoilla. Ennen euroa yritykset joutuivat hakemaan rahoitusta Suomen pieniltä rahoitusmarkkinoilta. Euro vähensi yritysten korko- ja kurssiriskejä. Euron vakaan kurssin ja vähäisten korkoriskien takia monet ulkomaalaiset sijoittajat kiinnostuivat sijoittamaan suomalaisiin yrityksiin. Korot ovat pysyneet euroalueella matalina, joka on hyödyttänyt yritysten toimintaa ja tulevaisuuden kehitystä. Yrityksille koitui kuitenkin suuria kertaluontoisia kustannuksia järjestelmiensä muuntamiseksi valmiiksi euron käyttöön. Hinnoittelu, palkanmaksu, kassajärjestelmä ja laskutus täytyi kaikki muuttaa euroja käyttäviin versioihin tai uuteen systeemiin. Naapurimaa Ruotsi ei kuulu euromaiden joukkoon, joka on aiheuttanut vähän ongelmia suomalaisille yrityksille.

Kansantaloudellisesti euron uskottiin parantavan Euroopan kilpailukykyä maailmanmarkkinoilla. Euro kasvattaisi euroalueen markkinoita ja tehostaisi niitä. Kansainvälisessä taloudessa tapahtuvat suuret muutokset vaikuttavat kuitenkin suoraan Suomeen, kuten maailman puuteollisuuden kysynnän lasku. Talousongelmissa pystyttiin ennen markan devalvoinnin kautta lisäämään Suomen vientituotteiden kilpailukykyä. Rahapolitiikan puuttumisen takia muutoksiin ovat joutuneet vastaamaan yritykset vähentämällä kustannuksiaan, joka yleensä näkyy työntekijöiden irtisanomisella.

Eurosta takaisin markkaan – euro kriisissä

Euro ei ole vastannut kaikin puolin sille asetettuja odotuksia. Yhteisten ja kasvavien markkinoiden takia maat joutuivat ylivelkaantumaan, jonka takia hinnat nousivat. Maiden velkakuplan puhjetessa euroalue syöksyi taantumaan 2010-luvulla ja työttömyys kasvoi. Euron uskottiin vauhdittaneen joidenkin euromaiden maiden huonon rahapolitiikan tuomaa tuhoa esimerkiksi konkurssipisteessä olevan Kreikan. Rahaliiton tavoitteet eivät ole toteutuneet ja euron arvo on vaihdellut runsaasti dollariin nähden. Taantuman takia monissa maissa haikaillaan jo palaamista omaan valuuttaan. Omaa valuuttaa käyttävä Iso-Britannian eron uskotaan olevan vain ensimmäinen askel suureen murrokseen.