Maailmansotien jälkeen haluttiin lisätä kansainvälistä yhteistyötä, jotta pysyttäisiin rauhan tiellä. Kansainliitto oli tullut tiensä päähän ensimmäisen maailmansodan jälkeen, sillä sen koettiin epäonnistuneen tehtävässään eli kiistojen ratkaisemisessa neuvotellen. Sen katsottiin ajaneen myös vain tiettyjen maiden etuja, joten itse idea liitosta, jona se syntyi, oli kadonnut matkan varrella.
Mistä EU sai alkunsa?
Euroopan unionissa aloitettiinkin toiminta eri aspektista eli se oli alusta asti taloutta helpottava liitto, joka toi maat yhteen erilaisin helpotuksin. Tulleja poistettiin ja elintarvikesäännöstelyä hoidettiin yhdessä. Vuosien varrella yhteisö laajeni ja Suomi liittyi mukaan vuonna 1995. Lopulta käyttöön otettiin yhteinen valuutta, sisärajat poistettiin ja yhteistyötä laajennettiin ympäristönsuojeluun ja turvallisuuteen.
Haasteiden vuosikymmen
EU on kohdannut yhdessä kriisejä aiemminkin ja selvinnyt niistä eteenpäin. Aiemmin haasteet ovat olleet kuitenkin eri luokkaa kuin tällä hetkellä, kun yhteisön voimia horjuttavat nopeasti lisääntyneet pakolaisvirrat, maailmanlaajuinen talouskriisi ja terrorismin pelko. Vaikeina aikoina osa epäilee yhteisön kestävyyttä ja haikailevat parempien aikojen perään, jollaisena moni muistaa esimerkiksi 80-luvun.
Yhteisöä ravistelevat ongelmat ovat saaneet myös liittolaisten välit rakoilemaan aikana, jolloin siihen ei olisi varaa. Valtioiden kanta esimerkiksi pakolaiskysymykseen vaihtelee ja huolimatta yhteisestä politiikasta osa valtioista haluaa ratkaista asian omalla tavallaan. Sooloilu saa yhteisön näyttämään ulkoapäin heikolta ja moni kyseleekin arvojen perään. Mitä ovat EU:n yhteiset arvot ja onko niitä?
Tällä hetkellä EU:ssa painiskellaan seuraavien kysymysten kanssa:
- Ilmastonmuutos ja sen vaikutukset EU-alueeseen
- Ikääntyvä väestö
- Taloudellinen epävakaus
- Turkin kysymys pakolaisten ja jäsenneuvotteluiden suhteen
- Korkea työttömyys
- Turvallisuusuhat
- Pakolaiskysymys
- Kreikan talouskriisi
- Populismin nousu
- Teknologian kehitys ja sen vaikutukset yhteiskuntiin
EU:ssa koetaan että liitto on nyt tienhaarassa, jossa on tehtävä merkittäviä ratkaisuja, joiden kanssa eletään tulevaisuudessa. Yhteisön on päätettävä jatkaako se samanlaisella löyhällä mallilla vai siirrytäänkö tiiviimpään yhteistyöhön esimerkiksi puolustuksen suhteen. Laajentumiskysymykseenkin on saatava ratkaisu ja siihen, millaisen EU:n jättää jälkeensä siitä eroava Iso-Britannia.
Brexit
Yksi suurimmista koettelemuksista on ollut Iso-Britannian kansanäänestys, jossa kansa päätti erota EU:sta. Se on kova kolaus liiton maineelle ja myös taloudelle, sillä Iso-Britannia kuuluu EU:n vanhempiin jäseniin ja sitä on pidetty liiton keskiössä yhtenä tärkeimmistä jäsenmaista. Maa on jättänyt erohakemuksensa viime keväänä, josta alkoi kahden vuoden eroneuvotteluiden kausi.
Brexitin vaikutuksia on vielä vaikea ennustaa, mutta niiden odotetaan vaikuttavan talouteen, kauppaan ja myös mahdollisesti ulkomaalaisten arkeen Iso-Britanniassa. EU on korostanut Iso-Britannian irtautumisneuvotteluissa pyrkivänsä mahdollisimman vähäisiä tappioita kaikille osapuolille tuottavaan ratkaisuun. Yhteisön yhtenäisyys on turvattava ja samalla rakennettava mahdollisimman hyvät, mutta uudenlaiset suhteet Iso-Britanniaan.
Kaikille osapuolille on suotavaa, että ne tulevaisuudessakin hyödyntävät toisiaan taloudellisesti ja kulttuurillisesti eikä kumppanuutta saa vaarantaa erosta huolimatta. Iso-Britannia on ilmoittanut haluavansa neuvotella EU:n kanssa vapaakauppasopimuksesta valikoiduilla sektoreilla, mutta tuloksia on vielä aikaista arvailla. EU tuskin suostuu sopimuksiin, jossa Iso-Britannialla ei ole velvollisuuksia – vain oikeuksia.
Ratkaisun hetket
Yksi EU:n ongelmista, jota se ei ole pystynyt ratkaisemaan on ollut kosketuspinnan puuttuminen kansalaisten kanssa. Monille EU-alueen asukkaille on epäselvää mitä EU tekee ja useat kokevat vaikutusmahdollisuudet vähäisinä. Tämä taas on aiheuttanut negatiivista suhtautumista yhteisön tulevaisuuteen. Juuri kriisin aikana yhteisö tarvitsee kansalaisten tukea ja sen pitäisi pystyä tiivistämään joukkojaan.EU julkaisi äskettäin Valkoisen kirjan, jossa hahmotellaan erilaisia skenaarioita yhteisön tulevaisuudesta. Eri skenaariot eivät ole toisiaan poissulkevia, vaan osittain päällekkäisiä ja niissä jätetään tilaa myös muille lopputuloksille. Skenaariossa yksi EU:n toiminta jatkuu melko muuttumattomana, toisessa skenaariossa yhteisö pyrkii kehittämään ja tiivistämään sisämarkkinoiden toimintaa. Kolmas skenaario keskittyy siihen miten yhteisön käy, jos se jatkaa samaan malliin mutta pyrkii toimimaan enemmin yhtenä ryhmänä. Neljännessä skenaariossa EU muuttaa toimintaansa vähentämällä yhteistyötä joillakin aloilla mutta lisäämällä toisilla ja viidennessä skenaariossa taas pyritään yhdessä toimiminen viemään uudelle tasolle.